Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Mekongin pääuoman patoaminen puhuttaa - Suomen suurlähetystö, Bangkok

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Bangkok

Embassy of Finland in Bangkok
Athenee Tower, 14th floor, 63 Wireless Road (Witthayu), Lumpini, Pathumwan
BANGKOK 10330, THAILAND
P. +66 220 787 00
Sähköposti: sanomat.ban@formin.fi, viisumi.ban@formin.fi (maahantuloasiat) ja ban.konsuli@formin.fi (konsuliasiat)
English | Suomi | Svenska | ภาษาไทย |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Mekongin pääuoman patoaminen puhuttaa

Kuuden valtion halki virtaavaa Mekongia ei omista kukaan, mutta sen patoamisella olisi vaikutuksia koko alueeseen. Laos on suunnitellut Xayaburiin patoa, ja odottaa nyt naapurimaiden hyväksyntää hankkeelle. Kysymys on kiistanalainen sillä padon hyödyt ja haitat jakautuisivat epätasaisesti. Xayaburin patoa pidetään kohtalon päätöksenä – pelkona on, että myönteinen rakentamispäätös voisi sysätä muut alajuoksun 11 patohanketta liikkeelle.

Padosta on sekä hyötyä että haittaa

Mekongin alajuoksun pääuomaan on suunnitteilla 12 patoa, joista Xayaburin vesivoimaprojekti Laosissa odottaa ensimmäisenä hyväksyntää alueen valtioilta. Vuonna 1995 allekirjoitetun Mekong-sopimuksen mukaan pääuoman patohankkeet tarvitsevat neljän jäsenmaan (Laos, Kambodzha, Thaimaa, Vietnam) yksimielisen päätöksen. Yhdelläkään maalla ei ole veto-oikeutta, mutta toisaalta yksikään maa ei saisi aiheuttaa vakavaa haittaa naapurimaiden kansallisille eduille.

Laos jätti Mekongin jokikomissiolle MRC syyskuussa ilmoituksen, että se haluaa maan luoteiskulmalle suunnitellun Xayaburin padon rakentamisen. Ilmoitus käynnisti MRCn mekanismien mukaisesti puolen vuoden mittaisen MRCn fasilitoiman käsittelyprosessin, jossa MRCn jäsenmaat arvioivat hanke-ehdotusta ja muodostavat yhteisen kannan.

Xayaburin padon vaikutukset olisivat sekä myönteisiä että kielteisiä. Padosta hyötyisivät eniten Laos ja Thaimaa. Padon rakentaisi thaimaalainen rakennusfirma Ch Karnchang ja sen rahoittajina olisivat Thaimaan suurimmat liikepankit. Pääosa (95%) padon tuottamasta sähköstä myytäisiin Thaimaan kulutusta varten. Laos puolestaan hyötyisi padosta saaden 70% tuotoista.

Samalla Xayaburin padolla on arvioitu olevan kielteisiä ja osin peruuttamattomia ympäristöllisiä ja sosiaalisia vaikutuksia varsinkin Mekongin alajuoksun maissa Vietnamissa ja Kambodzassa. Padolla arvioidaan olevan suoria sosio-ekonomisia vaikutuksia yli 200 000 ihmiseen ja pato vaikuttaisi epäsuorasti miljooniin, joiden toimeentulo ja ravinto ovat riippuvaisia joesta.

Pato yhdistää ihmisiä yli valtiorajojen 

Samalla kun Xayaburin padon rakentaminen on alkamaisillaan, ovat padon mahdolliset ympäristökustannukset sekä sosiaaliset vaikutukset yhä epäselviä. Kiivas keskustelu padon rakentamisesta on ollut käynnissä koko kevään.

Mekongin alueJulkinen vastustus ja kansanvälinen paine ovat olleet voimakkaita niin alueellisesti kuin kansainvälisesti. Keskusteluun ovat ottaneet osaa niin aktivistit, tiede- kuin virkamiehetkin. Kansainvälinen yhteisö, kansalaisjärjestöt sekä useimmat tiedemiehet ovat samaa mieltä MRC:ssä tehdyn strategisen ympäristövaikutustenarvioinnin suosituksesta, jonka mukaan Xayaburi-padon rakentamista tulisi lykätä 10 vuodella, jotta padon ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset saadaan selvitettyä paremmin.

Laos on ajanut hanketta määrätietoisesti eteenpäin ja laajasta julkisesta vastustuksesta huolimatta, mahdollisuudet patohankkeen pysäyttämiseksi ovat epävarmat. Thaimaassa, Vietnamissa sekä Kambodzassa on järjestetty kansalaiskuulemisia, joissa kansalaisjärjestöt ja paikallisyhteisöt ovat saaneet äänensä esille. Maaliskuussa 263 kansalaisjärjestöä 51 maasta lähetti yhteisen kansalaisjärjestövetoomuksen Xayabourin padosta sekä Laosin että Thaimaan hallituksille. Laosin pääministeri Thongsing Thammavong ei kuitenkaan huomioinut vetoomusta. Myöskään yhdysvaltain senaattori Jim Webbin vastustuslausunto 14.4.2011 ei näyttänyt muuttavan Laosin kantaa. 

Päätös rakentamisesta siirtyi syksyyn 2011 

Xayaburin ilmoitusta seurannut konsultaatioprosessi huipentui 19.4.2011 Vientianessa pidettyyn MRC:n kokoukseen, jossa Laosin, Kambodzhan, Thaimaan ja Vietnamin viranomaisten oli määrä päättää Xayaburin padon kohtalosta. Jäsenmaat esittivät kokouksessa kantojaan padon rakentamiseen liittyen, mutta yhteisymmärrystä ei saavutettu.

Laosin mukaan konsultaatioprosessi on saatu päätökseen - Thaimaa, Kambodza sekä Vietnam olivat tästä eri mieltä. Thaimaa, Vietnam sekä Kambodza olivat yksimielisiä siitä, että konsultaatioprosessin aika oli riittämätön vaikutusten arviointiin. Päätöksentekoprosessi vie pidemmän ajan, jotta padon rajat ylittäviä vaikutuksia voidaan arvioida sekä nykyisiä tutkimustuloksia täsmentää.

Kokouksen tuloksena Xayaburin patohankkeen kohtalosta päättäminen päätettiin nostaa ministeritason harkintaan. Päätös rakentamisesta tehdään aikaisintaan lokakuussa seuraavassa MRC:n ministeritason vuosittaisessa kokouksessa. Päätöksen siirtämisen voidaan nähdä enteilevän sitä, miten ratkaisujen tekeminen alueella tulee jatkossakin olemaan vaikeaa erilaisten ympäristö-, energia- ja ruokaintressien vuoksi.

Suomi on yksi Mekongin jokikomission suurimmista ja pitkäaikaisimmista rahoittajista. Parhaillaan Suomi rahoittaa neljää eri ohjelmaa, jotka liittyvät  hallinointiin ja kestävään kehitykseen. Lisätietoa Suomen rahoittamista ohjelmista

Tulosta

Muualla verkossa

Päivitetty 3.5.2011


© Suomen suurlähetystö, Bangkok | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot